Facebook-kilpailu

Täytyihän sitä nyt uuden vuoden kunniaksi päräyttää arvonta Facebookiin, kannattaa käydä osallistumassa! Palkintona on Varjelija-riipus, materiaali tummennettu hopea ja ametisti, ketjun pituus 45cm. Palkinnon arvo on 120 €. Tästä pääset suoraan osallistumaan: Facebook-kilpailu. 

Jos et ole Facebookissa, voit osallistua laittamalla sähköpostia: info@mykjewel.fi. Osallistumisaika 31.1.2016 asti.

Joulu tulee, oletko valmis?! (vinkkejä siitä, minne kannattaa mennä valmistautumaan)

No niin se joulu sieltä taas tulee, vaikka tuntuu, että juurihan se oli. Mutta itseäni se ei onneksi haittaa, koska olen aivan 100% jouluihminen, voisipa sanoa, että jouluhullu! Minua ei haittaa joulurallatukset eikä joulusuklaat ja -krääsät kaupassa. Eivät haitanneet edes lokakuussa. :D Toiset sanoo, että ärsyttää, kun joulusta on tullut niin kaupallista ja sen takia kauppojen jouluhässäkät ym. ärsyttää, mutta eihän siihen kaupallisuuteen tarvitse lähetä mukaan?! Itse en lähde mukaan älyttömään joulun kulutushysteriaan, joten minun puolestani ne krääsät saa säihkyä siellä kaupan hyllyillä, eikä niistä tarvitse sen enempää skitsota. Jouluruuat, -suklaat ja -juomat sen sijaan <3. Tykkään toki myös joulukoristeista ja -valoista, mutta olen vuosien varrella ostanut vain harvoja joulukoristeita. Tykkään tehdä niitä itse esim. luonnonmateriaaleista. Nytkin minulla on käpykranssi työnalla, aloitin sen ehkä kuukausi sitten ja luultavasti se on vielä aattonakin tuolla nurkassa liimapyssyn vieressä odottamassa valmistumistaan... 

Ja niistä lahjoista sitten, meidän perheessä on onneksi nyt päätetty, että aikuiset ei osta enää toisilleen joululahjoja. Ei voi muuta sanoa kuin että köyhä yrittäjä on kiitollinen. Mutta, jos sinulla on hakusessa joululahjoja ja mietit, että mitä ja mistä, niin voinkin vinkata muutamia paikkoja, minne kannattaa lähteä ostoksille. Varsinkin, jos se peruskauppojen kulutusjuhla ärsyttää. Ostamalla kotimaisten pienyrittäjien ja käsityöläisten valmistamia tuotteita, tuet tietysti meitä käsityöyrittäjiä, mutta samalla annat arvokkaan ja kestävän lahjan, jolla on varmasti suurempi tarina takanaan, kuin kiinankrääsällä.

Ja nyt niitä vinkkejä, minne kannattaa mennä (ja tässäkin vain muutamia, kommenttikenttään voi vinkata lisää hyviä paikkoja!)

Helsinki

Kaapelin Joulu

11.-20.12.

Vanhan Joulutori

15.-23.12 

ma-pe 11-20

la-su 11-18

TaavaNaisen pop up -kauppa

Hakaniemen Kauppahalli

3.11.-18.12.

Jyväskylä

Joulupiha, Käsityökorttelin Joulumakasiinit

Toivolan Vanha Piha, Cygnaeuksenkatu 2, 40100 Jyväskylä

28.-29.11 La 10-18, Su 10-16

4.-6.12 Pe-La 10-18, Su 10-16

11.-13.12 Pe-La 10-18, Su 10-16

18.-22.12 Pe-La 10-18, Su 10-16, Ma-Ti 10-18

Jyväskylän Designtori

Veturitallit, Veturitallinkatu 6, 40100 Jyväskylä

19.12. klo 10-17 

Karvia

Nuorisoseuran perinteinen joulutori
Sampola, Kylä-Karviantie 24, 39930 Karvia
19.12. klo 10-15

Käsityöläisten joulutori
Annen taidekahvila, Sarapohjantie 173, 39960 Sarvela
19.12. klo 11-18

Tampere

Käsityökorttelin Joulupuoti

 Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta

Vuolteentori 2, 33100 Tampere

10.12.-23-12.

ma-pe klo 10-18
la-su klo 11-16 

Nyt en jaksa enempää listata, mutta listaan piakkoin lisää hyviä paikkoja! Ja täältä löydät MYK Jewelin joulukuussa:

Nyt nukkumaan.

Perunannostoloma - kuulumisia viikonlopulta

Enpä ole tainnut tänne paljoa kirjoitella vapaa-ajastani. Enkä kyllä viimeaikoina mitään muutakaan... Taaskaan. Yritän jälleen parantaa tapani ja päivitellä useammin juttuja tänne blogiin. Ehkäpä jos alkaisi kirjoitella ihan kaikesta mitä elämääni kuuluu, niin voisi päivitellä useammin, kun ei aina yrittäisi keksiä juttuja koruista. Vaikka ne tällä hetkellä ison osan elämstäni täyttääkin. Mutta että jaksaa painaa duunia, täytyy välillä vietellä vapaa-aikaakin. :)

Viime perjantaina lähdettiin vanhempieni luo "perunannostolomalle", eli toisinsanoen lauantaina nostettiin potut maasta. Keli oli aivan mahtava, joten mikäs siinä ulkoilmassa huhkiessa. Meillä kukaan ei säästy työnteolta, ei naapurit, lapset eikä vanhukset. Nuorimmainen perunannostaja oli pari viikkoa vajaa kaksivuotias ja vanhin 82-vuotias.

Nuorimmainen perunannostaja oli varsin ahkera

Eikös Adidaksen kolmiraitaverkkarit oo taas muotia? Eli olin varsinainen tyylilyyli perunamaalla. Voi vain miettiä, että kuinka isot nämä oli mulle ala-asteella, kun vieläkin mahtuvat.. :D

Molempina iltoina, perjantaina ja lauantaina oli todella mahtavaa käydä illalla uimassa, kun oli aivan kirkas tähtitaivas. Perjantaina uinnin lisäksi puljattiin naapurissa paljussa ja lauantaina perinteisen perunannostopäivän tapaan käytiin savusaunassa. 

Savusaunan lämmitystä.

Lapsuudenajan kiipeilypuu oli kaatunut kovassa tuulessa.

Ihanan vallattomasti levinnyt syysasteri.

Perhe, luonto, ruoka, savusauna ja uiminen, niistä on paras viikonloppu tehty. (Ja parista oluesta.)

Nimikilpailu

Niin kuin aikaisemmin jo kirjoittelinkin, ajatus ei kulje, eikä juttu lennä, joten nyt tarvitsen apua! Eli korumallistolle pitäisi keksiä nimi. Parasta nimeä ehdottanut voittaa 15 euron lahjakortin MYK Jewelille. Jos parasta nimeä ehdottaa useampi, lahjakortti arvotaan nimeä ehdottaneiden kesken. Ja luonnollisestikin kilpailuun osallistumalla annat MYK Jewelille luvan käyttää nimiehdotustasi. 

Ja missä sitten voit osallistua? No täältä löytyy lomake: Nimikilpailu

Henkilötietoja ei käytetä markkinointiin, eikä luovuteta kolmansille eikä neljänsillekään osapuolille. Eli niitä käytetään  vain ja ainoastaan palkinnon toimittamiseen.

Hiljaiseloa

Nyt on ollut kyllä totaalista hiljaiseloa minulla täällä blogin puolella. Kun ajatukset ei kulje, eikä juttu lennä, niin minkäs teet. On ollut jo pidemmän aikaa sellainen fiilis, että pään sisällä ei liiku kuin tuuli. Onko muilla ollut samaa ongelmaa? Varmaan nämä kesähelteet pehmittänyt pään... Intoa ja inspiraatiota pitäisi nyt kyllä todella löytää, ja vieläpä asiaan, mitä en osaa tehdä; nimittäin markkinointiin! Mutta kun alan miettiä ideoita markkinointiin, niin mun aivoissa tapahtuu kutakuinkin näin:

 

Tässä vaiheessa voin kuulla pääni sisällä erään nimeltä mainitsemattoman henkilön, kutsuttakoon häntä vaikka avopuolisokseni, äänen toteavan: "Tapahtuuko sun aivoissa muka muulloinkaan mitään muuta." No, täytyy myöntää, että ei ole pitkään aikaan tuntunut tapahtuvan. Onneksi tulevia myyntitapahtumia varten täytyy täydentää varastoa, joten paljon on onneksi myös työtä, missä aivojen ei tarvitse toimia niin täysillä, kun työ hoituu rutiinilla.

Pajan ovet ovat muuten nykyään auki muulloinkin kuin sovittaessa, eli tiistaisin klo 10-14 ja torstaisin 14-17. Muulloin satunnaisesti, eli esimerkiksi lauantaisin pidän pajapuotia auki, jos en ole myyntitapahtumissa tai vietä vapaapäivää. Aukioloista ilmoittelen paremmin facebookin puolella. Ja jos kävelet pajani ohi ja kadulla on standi, että paja auki, niin tervetuloa moikkaamaan! Ei ostopakkoa. ;D Ja osoitehan oli: Puistokatu 29 A 38 (Jyväskylä).

Pitkät työpäivät = sähläystä

Kun päivät venyvät pitkiksi ja on kiirettä, maksimoituu minun sähläys ja onnettomuusalttius ihan omaan luokkaansa.

Viime perjantaina muunmuassa viilsin palan sormestani sekä liimasin pikaliimalla sormeni kiinni kenkääni. Onneksi en sentäs samaa sormea. 

Maanantaina onnistuin jättämään mahamakkarani peltisaksien varsien väliin. Olen onnistunut pitkän aikaa onneksi välttämään tämän (ei siis ole mikään harvinainen juttu ja tiedän, etten ole ainoa, jolle on joskus käynyt näin :D). Pitäisi varmaan ostaa kunnon voimapihdit pajalle, noilla peltisaksilla kun leikkaa kolmen millin lankaa hampaat irvessä ja naama punaisena, niin sitten kun se viimein menee poikki ja samalla jätät mahamakkaran varsien päiden väliin, niin kyllä naurattaa. Tai sitten pitäisi treenata semmonen sixpack, ettei mahasta saa milliäkään kiinni.

                                        Joku muistaakseni kutsuikin näitä joskus mahankuritus-saksiksi.                                     Mustelmaisesta mahamakkarastani en nyt kuvaa laita.

Pitäisi aina rauhoittua ja keskittyä, kun tekee jotain, mutta se tuntuu onnistuvan minulta vain silloin, kun teen jotakin tärkeää, esimerkiksi kun korjaan ja valmistan koruja, keskittymisessäni ei ole mitään vikaa. Mutta sitten kun tekee näitä ns. vasemmalla kädellä hoituvia asioita, niin minulla kädet toimii aina nopeammin kuin aivot..

Pidätkö huolta koruistasi?

Ihan kuten vaatteita, kenkiä, laukkuja, autoja ym. pestään ja huolletaan välillä, kannattaisi sama tehdä myös koruille. Miettikääpä sitä kuolleen ihon, pölyn, hien, rasvan ja kemikaalien määrää, mikä muhii esimerkiksi kaulakorussa, jota käytetään yötä päivää kaulassa. Luulisin, että kaulahuivinsakin ihmiset pesevät joskus, vaikka sitä ei jatkuvasti käytettäisikään? Ja vaikkei korukaan nyt jatkuvassa käytössä olisikaan, kannattaa siitä pitää silti huolta.

Kotona pystyy tekemään jotain ja välillä se koru kannattaa kiikuttaa kultasepälle (poislukien nyt ehkä jotku Glitterin ja H&M:n korut). Varsinkin arvokkaampia jalometalli- ja jalokivikoruja kannattaa viedä huollettavaksi, jotta koru pysyisi hyvässä kunnossa ja säilyisi kauniina sukupolvelta toiselle. Erityisesti korut, joissa on arvokkaampi kivi tai kiviä, kannattaa viedä ajoittain tarkistettavaksi, ettei kivi-istutus ole päässyt kulumaan tai löystymään niin, että kivi pääseekin yhtäkkiä irtoamaan ja katoamaan. Tässäpä pari asiaa, mitä kannattaa tehdä kotona:

Tutki korujasi

Korujaan kannattaa tarkistella välillä ihan itsekin, huoltotarpeen kun voi joissakin tapauksissa huomata ihan helposti ilman mitään luuppeja tai koulutusta. Kaula- ja ranneketjuista kannattaa tarkistaa lenkit, ja jos huomaa että jokin lenkki on kulunut aivan ohueksi, kannattaa ketju viedä vahvistettavaksi (ja lenkithän kuluu tietysti siitä kohtaa, missä lenkit pääsevät kuluttamaan toisiaan). Sama homma riipuksissa, riipus kun heiluu ketjussa riipuslenkin varassa, kuluttaa ketju pikkuhiljaa riipuslenkkiä ohuemmaksi. 

Putsaa korujasi

Yksi mitä voi myös tehdä kotona, on korujen peseminen. Ja ei, se että käy suihkussa ja saunassa koru päällä ei puhdista korua, vaan vaikutus on suorastaan päinvastainen, kun saippua ja irtoava iho sekä hiukset jäävät kiinni koruun. Koruja ei myöskään kannata laittaa heti päälle, kun on juuri rasvannut ihon, eikä korujen päälle kannata suihkia hajuvesiä tai mitään muitakaan kemikaaleja. 

Ja mitenkäs ne korut sitten kannattaa pestä? Yksinkertaisesti lämpimällä saippuavedellä ja korusta riippuen mahdollisesti pehmeällä hammasharjalla. Korua kannattaa liottaa jonkin aikaa saippuavedessä, jonka jälkeen varovasti hammasharjalla harjaa esimerkiksi mahdollisten kivien valoaukot ja muut aukot, urat ym. mitkä näyttävät siltä, että ovat keränneet likaa hieman enemmänkin. Hopean puhdistukseen tarkoitettuja aineita ei kannata käyttää koruille joissa on kiviä, eikä koruihin joissa on oksidoituja (tummennettuja) kohtia, sillä puhdistusaine poistaa joskus hyvinkin tehokkaasti tarkoituksellisesti tehdyt tummennukset ja jotkin kivet taasen ovat niin herkkiä, etteivät kestä kovia kemikaaleja. 

Kirkkaat ja läpinäkyvät pienet kivet saattavat näyttä joskus siltä, että olisivat menneet rikki, mutta pesun jälkeen paljastuukin, että kiven alla oli vain niin paljon pas.. siis likaa, ettei kivi enää päässyt loistamaan kauniina ja kirkkaana. Ja erityisesti timantit suorastaan imevät pintaansa rasvaa.

Alla kuva-esimerkki siitä, miltä näyttää puhdas ja likainen kivi.

Kuvat ovat hieman huonoja, mutta eron kirkkaudessa näkee selvästi. Toinen on aika samea, vai mitä?

Bellapuoti ALE

Nämä minun blogikirjoitukset on nykyään yhtä mainosta, mutta menkööt. En ole ehtinyt kirjoitella mitään höpötyksiä ja täytyyhän yrittäjän mainostaa joka ikisessä paikassa. :D Eli Bellapuodissa on nyt MYK Jewelin korut kesän ja Bellapuoti-yhteistyön kunniaksi tarjouksessa. Tästä pääset suoraan kauppiassivulle: MYK Jewel - Bellapuoti. 

Ehkäpä tällä viikolla ehdin kirjoitella jostain muustakin tänne, kuin vain mainoksia lätkimään. Ukko vain viimeksi valitti, kun kotona illalla kirjoittelin blogipäivitystä, että kun kotikoneella kirjaudun bloggeriin, niin samalla kirjaudun kaikkiin muihinkin googletilin palveluihin, kuten Youtubeen... Ja kun en muista kirjautua ulos, niin avokki ihmettelee, että miksi tuo pikkuinen pallo, jota komistaa minun lärvi, vainoaa häntä joka paikassa. Luulee varmaan, että olen asentanut jonkin vahdin selaimeen... :D

Bellapuoti

Nyt MYK Jewelin koruja on myynnissä myös Bellapuoti-verkkokaupassa, löytyy täältä: https://bellapuoti.com/ . 

Sieltäpä on kätevä tilailla koruja kesän juhliin ja samalla esimerkiksi sisustustuotteita ja juhlatarvikkeita juhlien järjestämistä varten! Verkkokauppa on todella laaja ja monipuolinen, tuotteita löytyy yli 280 suomalaiselta kauppiaalta. Osa tuotteista on siis valmistettu suomessa ja osa on maahantuotua, riippuen aina yrityksestä. Tietoja yrityksestä löytyy yrityksen omalta sivulta. Esimerkiksi tässä MYK Jewelin kauppiassivu: https://mykjewel.bellapuoti.com/. Siellä näkyy myös kaikki yrityksen tuotteet, jotka ovat myynnissä Bellapuodissa. Paitsi minun sivulla ei jostain teknisestä viasta johtuen tällä hetkellä näy. :D

Sittenpä vain ostoksille!

Päivän pöllöily

Nytpä en kirjoitakaan mitään koruihin liittyyvää, vaan valotan hieman sitä, minkälainen pöllö se täällä pajalla pöllöilee.

Kun täällä pajalla viettelee pitkät päivät yksinään, tuntuu ettei osaa enää kunnolla kommunikoida toisten ihmisten kanssa ja on ihan pökkelö joissain tilanteissa. Ja välillä, kun tajuaa joutuvansa sosiaaliseen tilanteeseen työn puolesta, tulee olo että: Ihmisiä, apua! Hieno homma kun pitäisi yritystään kovasti markkinoida ja saada näkyvyyttä. Ne jotka ovat katsoneet Big bang theorya, tietävät mistä puhun kun kerron, että minun tekisi joskus mieli toimia samoin kuin Raj, kun hänen täytyi pystyä puhumaan naisten läsnäollessa.. Ei sillä ettenkö pystyisi puhumaan tai että olisin jotenkin epäsosiaalinen muuten, mutta kun pitäisi puhua yrityksestä, omasta osaamisesta, markkinoida jne., menee luu kurkkuun ja iskee ihmispelko. No, ehkä tässä vielä joku päivä oppii. Yksintyöskentelyssä on puolensa, mutta älkää ihmetelkö jos joku päivä kuljen vain talojen seinustoja ja luikin piiloon pimeisiin porraskäytäviin; minusta on vain tullut lopullisesti pajahöperö. Täytyisi varmaan alkaa vielä useammin hakeutumaan tilanteisiin, joissa joutuu oman mukavuusalueensa ulkopuolelle.

Eilen taas "jouduin" sosiaaliseen tilanteeseen, kun eräästä vakuutusyhtiöstä kävi edustaja/myyjä tekemässä minulle tarjousta vakuutuksista. Eipä siinä mitään, hänelle minun ei onneksi tarvinnut yritystäni markkinoida, joten tilanne ei ollut ahdistava. Taapamisesta kylläkin teki huvittavan minun pieni väärinkäsitykseni...

Vakuutusyhtiön mies kysyi saapuessaan, että onko tästä montakin uloskäyntiä? Vastasin sitten että kaksi. Lähtiessään hän osoitti komeron ovea ja kysyi, että pääsikö tuosta ulos. Olin puulla päähän lyöty ja sanoin että ei, se on kaappi... No ovelle päin mentäessä hän kysyi sitten, että oliko tästä se uloskäynti ja avasi vessan oven. Siinäpä sitten olin, että öööööh, ei. Ja samalla tajusin! Olin luullut, että hän tarkoitti, onko rappukäytävään useampi sisäänkäyntiä, mutta hän tarkoittikin uloskäyntien määrää suoraan pajalle! No, enpä sitten saanut suutani auki, että olisin selittänyt väärinymmärykseni ja että ei, pajalta ei ole kuin yksi uloskäynti. 

Lähtiessään herra varmaan ihmetteli, että mistä hemmetistä se toinen uloskäynti oli, tai mietti, että olipas pimee akka, kun valehteli uloskäyntien määrän... Tokkopa haluavat minua enää edes asiakkaakseen. Krooninen valehtelija, ei mikään vakuutusyhtiön toiveasiakas.

Lahjan ostaminen

Karahka-risteistä postausta kirjoittaessani tuli mieleeni lahjan ostamisen ihanuus
 - tai kamaluus - ja lahjan saamisen ihanuus - tai kamaluus.  

Itse olen sitä tyyppiä, että olen iloinen ja otettu ihan kaikista lahjoista mitä saan, mutta onhan se silti mukavaa, jos lahjanantaja on ajatellut minua lahjaa ostaessaan, eikä vain sitä, mistä itse tykkää. Tiedän, että toiset ovat sitä mieltä, että lahjan pitää olla antajansa näköinen, mutta... Itse menisin kuitenkin periaattella; lahjottavan mieltymykset ensin  ja omat mieltymykset toisena. Koska onhan se aina parempi, että lahja tulee käyttöön, kuin että se laitetaan kaappiin piiloon..?

Korun ostaminen lahjaksi saattaa olla hankalaa, varsinkin jos ei tunne lahjansaajan mieltymyksiä kovin hyvin. Mutta esimerkiksi henkilön pukeutumisen, hiustyylin jne. miettiminen antaa monesti hieman vihjettä siitä, minkä tyyppistä korua kannattaa lähteä hakemaan. Ja pitää muistaa se, että lahjansaajan on tarkoitus käyttää sitä korua, ei antajan:
Olen joskus itse ollut tilanteessa, että kysyin lahjaa ostamassa olleelta rouvalta, että minkä tyylinen tämä nuori nainen on, jolle koru tulee lahjaksi? Vastaus kuului jotakuinkin näin: "Pukeutuu mustiin vaatteisiin, housut on usein rikkinäiset ja kirkkaanpunainen tukka sojottaa joka suuntaan.. Välillä se tukka on ollut vihreäkin". Tämän jälkeen tietysti yritin esitellä koruja, jotka mielestäni ehkä sopisivat lahjansaajalle, niin lopputulos oli kuitenkin tämä: "Mutta kun minä olin ajatellu sitä Kalevala Korun Vanamoa, kun se on niin kiva ja minä niin tykkään siitä." Siis herkkää ja hempeää vaaleanpunaisilla helmillä. Ja se lahjansaajan tyyli oli..? Niinpä niin...

En sano, että rouvan olisi pitänyt ostaa pääkalloja ja niittejä, mutta jos omat mieltymykset ovat todella kaukana lahjansaajan mieltymyksistä, niin silloin ei ehkä kannata ostaa sitä, mikä omasta mielestä on niin kiva ja nätti ja mitä voisi kuvitella itse käyttävänsä.

Eihän vegaanillekaan osteta lahjakorttia pihviravintolaan, vaikka kuinka itse tykkäisi pihvistä.

Mitä mieltä olette, pitääkö lahjan olla antajansa näköinen vaiko lahjansaajan näköinen? Vai ehkäpä näitä molempia?

Entä haluaisitko itse lahjaksi korun, vai mieluummin vaikka lahjakortin korualan yritykseen?

Rippiristit (Karahka-ristit)

Kesä on monen asian sesonkiaikaa ja myöskin naimalupia jaetaan silloin erityisen ahkeraan. Ja siitä seuraa se, että kummilapselle pitäisi ehkäpä hommata rippiristi lahjaksi. Ja ne ripille pääseväthän ovat pääsääntöisesti 15-vuotiaita, eli enää ei innosta hihkuen käytetä kaikkia koruja, mitä kummit tai äiskä ja iskä päättävät ostaa. Jos haluaa, että ristiä oikeasti käytetäänkin (muulloinkin kuin konfirmaatiopäivänä), kannattaa uhrata hetki aikaa ja miettiä, että minkäs tyylinen se lahjansaaja nyt onkaan. Tai yksinkertaisesti kysyä suoraan nuorelta, että minkälaisen haluat? Niin sitten sitä ristiä saatetaan käyttää jopa koko kesä...!

Jos ei halua sitä ihan perinteisintä ristiä, eikä mitään blingblingiä, niin tässäpä hyvä vaihtoehto: uniikit Karahka-ristit, kotimaista käsityötä. Korut on valmistettu hopeasta, hopea on oksidoitu tummaksi.

Kaulakoru on pitkällä ketjulla. Kaulan "ympärille" tuleva ketju on 66cm ja keskeltä lähtevä ketju+risti on yhteensä n.16,5cm.

Karahka -risti01 / 60€

Karahka risti01

Karahka risti02 / 35€

Karahka-risti02

Ja eikä sitä ristiä ole pakko ostaa ripille pääsijälle, voihan ostaa jonkun muunkin korun! ;)

KEVÄTALE!

Kevään juhlat ovat jo ovella ja lahjoja pitäisi keksiä juhlittaville. Tässäpä ihania riipuksia lahjaksi nyt -15%! 

Saa toki ostaa itselleenkin. ;)

Toivotaan että kevät on nyt kunnolla alkanut, edes minä en tykkää lumisateesta toukokuussa... 

Varjelija-riipus, sekä Sora12.24 ja Sora11.11-riipukset.

Alehinnat:

Varjelija (80cm ketju): 119€ (norm. 140€)
Varjelija (45 tai 50 cm ketju): 102€ (norm. 120€)
Sora12.24: 76,50€ (norm. 90€)
Sora11.11: 55,25€ (norm. 65€)

Lasten korut

Lapsille suunnattuja koruja löytyy suhteellisen paljon markkinoilta, mutta monet lasten koruista ovat aiheeltaan tai ulkonäöltään "lapsellisia" - mikä toki on ymmärrettävää, kun kohderyhmänä ovat lapset. Mutta jos haluaa muistaa lasta esimerkiksi kaste- tai nimiäispäivänä jollain ajattomalla ja käyttöiältään kestävämmällä korulla, supistuu vaihtoehdot huomattavasti. Pienten riipusten aiheina kun useimmiten ovat sydän, nalle, hevonen, koira, enkeli, risti jne. Eli jos haluaa, että lahjan saaja voisi pitää korua koko ikänsä, ei ehkä tule mieleen ostaa nalle-riipusta, jossa mahdollisesti vielä on vaaleanpunaista emalia. Toki joku voi tälläistäkin korua käyttää loppuelämänsä. 

Hyvä vaihtoeto kaste-/nimiäskoruksi on esimerkiksi tämä kultainen Pikkulintu-riipus. Koru valmistetaan aina alusta loppuun käsityönä, jokainen lintu on siis aina hieman erilainen, ei samasta muotista valettu. Korua on mahdollista tilata myös hopeisena.

Pikkulintu-riipus

Valmistan koruja myös tilauksesta asiakkaan omien toiveiden mukaisesti. Eli jos sinulla on aihe, josta korun haluaisit, ota rohkeasti yhteyttä!

Valmiista mallistosta löytyy myös tämä Sora 11.11-riipus, joka on kooltaan pieni ja sopii esimerkiksi pienelle pojalle lahjaksi. Tätä korua kehtaa käyttää sitten teini-iässäkin. ;)

Sora 11.11-riipus

Karahka-korut

Uutuutta pukkaa taas kevään kunniaksi! Karahka-sarjan kaikki korut valmistetaan käsityönä ja sarjan korut ovat näin ollen uniikkeja, samankaltaisuudesta huolimatta. Kahta täysin samanlaista korua ei siis ole eikä tule. :) 

Materiaalina koruissa on hopea 925, sekä kierrätetty trikookangas. Vanhat paidat pääsevät näin kiertoon, eivätkä päädy roskakoriin. 

Koruja voit tilata sähköpostilla: ylikivisto.mari(at)gmail.com tai puhelimitse 040 5426873

Postimaksu 2,50€

Karahka01-rannekoru  26€

 

Karahka02-rannekoru  40€

Tarkkana korukaupoilla

Vaikka yrittäjänä minulla ei ole pitkää taivalta vielä takana, niin useamman vuoden olen viettänyt opiskelujen ohessa ja osa-aikaisena kultasepän- ja koruliikkeiden tiskin takana. Näin ollen olen ehtinyt nähdä aika paljon tätä romukullan kulta-aikaa. Ja valitettavan usein vastaan tulee ihmisiä, joita on tietämättömyyttään ja hyväuskoisuutta hyväksikäyttäen huijattu. Nämä asiat voi tuntua hieman liiankin itsestäänselviltä, mutta niin monta kertaa olen törmännyt halvan hinnan houkuttelemiin ihmisiin, että ilmeisesti monillakaan ei ole tarpeeksi tietoa jalometallituotteista. 

Jos siis haluat olla varma siitä, mitä ostat ja mihin rahasi käytät, niin älä osta koruja:

- Katukaupustelijoilta tai kerjäläisiltä 

Kyllä, jotkut ostavat, uskokaa pois.
Harmillisen usein olen törmännyt "kultaisiin" sormuksiin (usein kantasormus tai muu painava ja kookas sormus) joka tullaan arvioituttamaan tai halutaan myydä romukullaksi. Hinta on kuulemma ollut niin halpa, että oli pakko ostaa, jos se oikeasti olisikin kultaa ("kun siinä on se leimakin")... Nämä sormukset ovat usein messinkiä, eivätkä arvoltaan lähellekkään edes sitä halpaa hintaa, mikä sormuksesta on maksettu. Siis täysin hukkaan heitettyä rahaa. Näihin sormuksiin on usein siis lyöty pitoisuusleima, esimerkiksi 585 tai 750, joissakin tapauksissa 14k tai 18k.
 Pelkkä pitoisuusleima ei siis takaa mitään! 

Messinkikorun erottaa useimmiten helposti aidosta kullasta haistamalla. Messingillä on metallimainen tuoksu, kun taas aito kulta ei tuoksu. 

Toinen vaara, kun ostaa korun kadulla vastaan tulevalta tyypiltä on tietysti se, että ostaa varastettua tavaraa.

- Umpimähkään ulkomailta

  

Joskus vastaan tulee ulkomailta ostettuja koruja, esimerkiksi timanttisormuksia tai muita arvokkaita kultakoruja, jotka kyllä ovat ihan sitä mitä myyjä on sanonut, mutta korusta on maksettu aivan liian paljon.

Ainahan ajatellaan, että Suomi on kallis maa ja kannattaa ostaa muualta, niin saa samaan hintaan näyttävämpää. Ennen ostopäätöstä kannattaa kuitenkin tutustua siihen, mitä saisit nyt esimerkiksi Suomen markkinoilta samaan hintaan. Nykyään kun nettiin pääsee melkein missä vain, niin kannattaa edes hieman googlettaa ennen ostopäätöstä. Niin sanottu turistilisä voi olla huomattavankin iso, joskus jopa yli puolet korun oikeasta arvosta. Kotiin palattuaan kun käy sormuksen arvioituttamassa tai tutustumassa kultasepänliikkeiden tarjontaan ja saakin huomata, että on maksanut 1500 euron sormuksesta 3000 euroa, voi hieman harmittaa. Eli varsinkin ns. halpojen hintojen maissa kannattaa olla tarkkana!

Kannattaa myös olla varovainen, kun ostaa  koruja internetistä, internetin eri myyntikanavat harmittavaa kyllä ovat useiden huijareitten temmellyskenttää. Saattaa myös olla, että korua myymässä oleva ei tiedä mitä on myymässä, vaan myy korua hopeana tai kultana, koska se hänen mielestään näyttää siltä. Ja ilmeisesti internetissä liikkuu tällä hetkellä paljon koruväärennöksiä, hopean pitoisuusleimalla (925) varustettuna. Tästä varoittelee esimerkiksi kultaseppä Sanna Hytönen Facebook-sivuillaan: Kultaseppä Sanna Hytönen
Kannattaa lukaista, löytyy hyvää infoa ja vinkkejä! 

Puro-sormus

Kevättä kohti mennään ja uusia malleja ja mallistoja tahkoan täällä pajalla. Yksi kevään uutuus tulee olemaan Puro-mallisto. Tässä esittelen malliston sormuksen, kevät ja kesähän on ihanaa sormus aikaa, kun ei tarvitse käytää käsineitä. Tai ainakin toivotaan, että kesällä olisi niin lämpöisiä kelejä, että voi jättää lapaset ja pipot kotiin!

Puro-sormuksen suunnittelu ja protomallien valmistus alkoi jo tammikuussa, tänä aikana tein testailuja niin valmistuksen kuin käytönkin suhteen. Puro-malliston sormukset, kuten myös tulossa olevat kaula- ja korvakorut, valmistetaan täysin käsityönä. Mikä tarkoittaa siis sitä, että mitään ei valeta, vaan jokainen yksittäinen koru tehdään alusta loppuun sahaamalla, viilaamalla, juottamalla jne.

Puro-sormukset

Sormus koostuu kolmesta eri osasta, levystä valmistetusta "pohjasta", päällä kiertävästä puolipyörestä sormuksesta sekä viidestä pikku hopeapallosta. Jokainen pallo on yksittäinen, eli periaatteessa sormus koostuu seitsemästä osasta.

Pohjasormukset juotettuna ja pyöristettynä

Rinkulat rivissä odottamassa juottamista. Juottamisen jälkeen rinkulat pyöristetään.

Pohjasormus valmistetaan siis levystä, joka käsitellään "naarmuiseksi" ja pohjan päälle juotetaan puolipyöreä sormus ja hopeapallot. Hopeapallot valmistetaan samalla tavalla, kuin koruun, josta kerron aikaisemmassa tekstissäni Koru siskolleni. Sieltä löytyy ihan videookin! 

Sormus ennen oksidointia

Sormus kiillotetaan ja tummennetaan oksidointiaineella, näin sormuksen eri osat erottuvat kauniisti toisistaan.

Puro-sormus, hinta 65 euroa

  Puro-sormusta on saatavilla kaikissa koissa, sormus on näyttävä, mutta leveydestään huolimatta mukava käyttää kapenevan muodon ansiosta. Tilaa kevääksi ja kesäksi uutta kaunistusta sormiisi, aurinko paistaa, joten kevät on jo täällä! Pienestä pajan ikkunastani välillä kurkistelen, että oi mikä keli.

Ihanaa kevättä kaikille!

Kevätsiivous

Keväisin iskee jokin kumma siivous- ja sisustusvimma. Jopa minullekin siis. Olen kuitenkin enemmän sellaisen boheemin ja luovan järjestyksen ihminen... Ja mitenkäs sitä nyt sanotaankaan; tyhjä pöytä, tyhjä pää. Minun pääni ei siis pitäisi ainakaan olla tyhjä. Mutta kyllähän sitä aina välillä ympärilleen katselleessaan alkaa miettimään, että voisihan tämä työympäristö olla hieman enemmän järjestellympi ja vähemmän hallitun kaaoksen vallassa. Siispä aloitin tänään pajalla kevätsiivouksen, kun olin ensin saanut loppuviikolle luvatut korjaustyöt tehtyä. En kyllä "ehtinyt" koko pajaa siivota, eli kun koko paja on siivottu, on ne ensimmäisenä siivotut alueet jo yhtä kaaosta taas... Mutta sellaista se on, kun ei ole työntekijöitä joita laittaa siivoamaan.. 

Postitustarvike- ja ruuvipenkkikaappi

Kansio- kirja- ja työkalukaappi

Lähinnä siis järjestelin työkaluröykkiöitä ja muita kasoja. Mutta kyllähän tuosta nyt jo taas paljon helpommin löytää sen työkalun, mitä tarvitsee..  Ja siivosin vielä rakkaan työpöytänikin. Se olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten, koska hermothan siinä menee, kun aina on joku neulaviila tai pinsetit hukassa, vaikka ne on ihan nenän edessä..

Ei enää niin hallittu kaaos

Ihana työpöytänihän se sieltä rojun alta paljastui

Ylempi kuva on vieläpä hieman ylivalottunut, niin ei näy ihan kaikki pikkuinen sälä, mitä tuolla pöydällä oli. Tyhjähän se ei ole vieläkään, joten päänkään ei pitäisi olla ihan tyhjä (siippani on tästä kyllä usein eri mieltä).. Mutta siivottavaakin siis jäi, enpä muistanu ottaa kuvaa pöydästä, jolle levautin "vähän" booraksia (valkoista jauhetta), näyttää meinaan se pöytä enemmän joltain kokaiiniluolan pöydältä kuin pajan pöydältä. Mutta sitä ainetta en suosittele vetämään nenään. Enkä kyllä sen puoleen mitään muutakaan. En edes sitä kuuluisaa hernettä.

Suunnitelmissa olisi myös vähän ehostaa pajaa, että olisi enemmän sellainen pajamyymälä, eikä pelkkä työloukko. Ja kyllähän minulla on jo ostettuna pari rullaa tapettiakin, mutta kun tuo minun työmies ei ole saanut aikaiseksi laittaa niitä... Pitäisi myös kehitellä ja rakentaa esittely-/myyntitiski/läppäri-/ruokapöytä yhdistelmäkin. Oon kyllä jo vähä suunnitellu kyseistä monitoimipöytää, pitäis vaan saada se samainen työmies innostumaan rakentelemaan sekin tapetoinnin lisäksi.

Huomenna vietänkin etätyöpäivää, eli suunnittelua tiedossa. Ehkä tämä raivostuttava flunssakin hellittää otettaan, kun yhden päivän pysyy rauhassa kotona.

Koru siskolleni

Viime viikolla valmistin normaalien korjaustöiden ja omien mallistojen suunnittelun ohessa hopeisen uniikkikorun, johon istutin ruusukvartsin. Koru oli lahja 30 vuotta täyttävälle siskolleni. Korun suunnittelu tapahtui lähinnä pääni sisällä bussimatkoilla ja tietysti illalla sängyssä kun olisi pitänyt nukkua. Aina ei kaikista koruista tule piirreltyä monia suunnitelmia, vaan pään sisällä kehkeytynyt ajatus siirtyy paperille sellaisenaan ja siitä lopulliseen materiaaliin, tässä tapauksessa hopeaan. 

Valmis koru, kivi näkyy kuvassa hieman huonosti

Olen ostanut tuon ruusukvartsin joskus joltain messuilta, joilla siskoni oli mukana ja hän silloin vihjasi, että voisin sitten tuosta tehdä hänelle jonkun korun. No, vuosia noista messuista on jo useampi (varmaan seitsemän, kahdeksan vuotta..), mutta tulipahan tehtyä. Ja uskomaton muisti mulla joidenkin asioiden suhteen.

 

Videolla näkyy, kuinka korussa olevat hopeapallot sulatetaan. Pallot ovat siis yksittäisiä, ei mitään ketjua.

Koru tekovaiheessa, pallojen juottamista

Koru oksidoituna, vielä ilman kiveä ja vailla kiillotusta

Sisko oli tyytyväinen lahjaansa ja sekös tekijän mieltä aina lämmittää. Runoilinpa korusta vielä pienen huumoripitoisen värssyn, jalokivillä kun on muinoin uskottu olevan jos jonkinlaisia ominaisuuksia ja vaikutusta ihmisen ruummiilliseen sekä mielelliseen terveyteen ja ulkonäköön. 

Ruusukvartsi

Se on kivi ehdottoman rakkauden, tän korun saat sen tähden.

On kivi täytetty myös ominaisuuksilla näillä:

Kantajalleen pitäisi sen myötätuntoa ja lempeyttä säteillä

Näiden lisäksi myös ystävällisyyttä

Ja äidille tärkeää kärsivällisyyttä

Mutta kun elämä jo kolmeakymmentä käy

Sitä toivoo ettei koko elämä kropassa näy

Siis tärkeimmät ominaisuudet ovatkin ne tässä:

Silottaa se niin rypyt kuin mahamakkaratkin,

joita kertyy pitkässä elämässä!

Älä siis huoli iästä tuosta, pelastaa kivi tää sut vanhuuden suosta!